Cherbourg - satama.

Tulimme väsyneenä Cherbourgin satamaan ti 19.4, purjehdittuamme viisi vuorokautta yhteen putkeen yli Biscajan lahden. Matkaa tuli taitettua 634 N merimailia eli 1174 km - Suomi päästä päähän.



Kunnioitettava matka, näkemättä maata kertaakaan, mitattuna millä mitalla tahansa. Ihan tuntuu sankarilta, vaikka sankareita ei tunnetakaan myrskyisillä merillä, mutta kieltämättä tunnen pientä ylpeyttä. Ennenkaikkea kiitän kavereitani, jotka tekivät tämän suorituksen mahdolliseksi. Tarvitaan monta päätä ja kättä saavuttaakseen jotakin vastaavaa, yksin ei pysty.

Tuuli oli koko matkan meitä vastaan NE suunnasta ja olimme menossa samaan suuntaan. Välillä kryssillä tiukasti, välillä moottorilla ajaen, yötä päivää viisi vuorokautta. Haasteellista oli niin ruokailu kun hygenian hoito ja hermotkin kiristyivät välillä kuin vinkuvat vantit myrskyssä. 

Päivät olivat keväisen lämpimät, yöt vahdissa tuulessa kryssien ja ryssien, kylmät mutta siedettävät. Aina oli pukeutumisesta kiinni, jonka nopeasti luonto kyllä opetti.

Ylitettyämme varsinaisen Biscajan lahden kolmessa vuorokaudessa, jatkoimme vielä, ensin kohti Guernseyn saarta yhden vuorokauden turhaan. Vuorovesi, josta emme vielä oikeastaan ymmärtäneet kovinkaan paljon, opetti meitä tosielämän lakeja. Vastavirtaan on turha taistella - se ei vie kun taaksepäin - myötävirran hyödyntäminen taas on hyödynnettävissä paljonkin, kunhan tietää mihin päin virta vie ja mihin aikaan. 

Joka kuudes tunti vuorovesi vie kohti pohjoista ja joka kuudes tunti taas päinvastaiseen suuntaan noin 2 - 6 solmun nopeudella. Ja kun vene kulkee vain noin 5 - 6 solmua, niin väkisinkin menemme taaksepäin kun on floodin, eli laskuveden aika ja vastaavasti 10-11 solmua (SEG) kun olemme ebbissä, eli myötävirrassa. 

Välillä on sitten vielä nk. slak joka pysäyttää veden virtauksen kerran kuudessa tunnissa kokonaan. Näitä ilmiöitä kutsutaan Tides:iksi. Sitten on vielä Currents, eli virtaukset, eli pyörteet. 

Jos joskus olet seissyt Imatran Vuoksen rannalla tai jonkun muun voimakkaasti virtaavan joen rannalla ja katsellut virran levotonta juoksua ja joskus vaahtoisiakin pyörteitä, jossa soutuvene meneekin tietyissä virtauksen paikoissa jopa vastavirtaan tai pyörii paikoillaan menemättä mihinkää, ymmärrät mistä puhun. 

Nyt tämä kaikki vaan tapahtuu sadankertaisella volyymilla ja 38 jalkanen 12 tonnia painava purjevene pyörii kun lastu, jos miehistö ei tiedä missä menee oikea virta. Onneksi meillä oli mukana iPhone ja iPad laitteet josta pystyimme tarkistamaan virtojen ja vuorovesien vaihtelua minuutin tarkuudella. 

Ihanat laitteet - mutta mieti miten ne entiset merenkulkijat. Siksi koko Englannin kanaali on täynnä uponneita aluksia kahdestakin syystä. Ei ollut tietoa ja myrskyt tai ajotus epäonnistui tai sitten saksalaiset ja englantilaiset tai ranskalaiset ovat käyneet näillä vesillä kovia meritaisteluja merten herruudesta. Ihan älytöntä, tuhansia laivoja ja satoja tuhansia miehiä. Näitä asioita tässä tulee mietittyä, kun tätä veden paljoutta katselee. 

Nyt olemme joka tapauksessa turvallisesti Cherbourgin satamassa ja olen päättänyt jättää matkani kesken. Olemme olleet kolme viikkoa merellä ja emme olla vielä puolivälissäkään, niin päätin, että en vietä toiset kolme tai jopa viisi viikkoa vielä, vaan palaan kotiin Eevan luo. 

Kaipuuni, ei ole pitkään aikaan ollut rakkaani luo näin vahva, joten haluan lämöiseen syliin ja HETI.

Otan tänään jonkun junan tai lentsikan ensin Pariisiin tai Berliiniin ja sieltä ebookersin lipun kotiin - ja äkkiä.

Tällainen oli minulla tunteet pinnalla Cherbourgissa

http://www.youtube.com/watch?v=Zs1NmsA-n-Y&feature=fvwrel

Hei kaikille - elämä jatkuu ihanasti

Rakkaudella Eevaan


Kim